Lefaseng leo le tšwelago pele le tšwela pele la dikalafo tša go fokotša boima bja mmele, go hlabja ga boima bja mmele go tšweletše e le kgetho e tumilego bakeng sa batho bao ba nyakago dipoelo tše di lebantšwego kudu le tše di šomago gabotse. Diente tše di hlametšwe go thuša batho ka o tee ka o tee go fokotša makhura mafelong a itšego a mmele ka go godiša metabolism, go laola kganyogo ya dijo le go thuba disele tša makhura. Go ba bonolo le kholofetšo ya dipoelo tša ka pela di dirile gore go hlabja ga boima bja mmele e be tharollo yeo e nyakegago bakeng sa bao ba katanelago go nona kudu le go laola boima bja mmele. Sehlogong se, re tla hlahloba kamoo diente tša go fokotša boima bja mmele di šomago ka gona, thutamahlale yeo e lego ka morago ga go šoma gabotse ga tšona, le lebaka leo ka lona di fetogago sedirišwa sa bohlokwa ntweng ya go lwantšha makhura a manganga.
Kamoo diente tša go fokotša boima bja mmele di šomago ka gona .
Diente tša go fokotša boima bja mmele kudu-kudu di ikemišeditše go nepiša tahlegelo ya makhura ka go tutuetša ditshepedišo tša metaboliki tša mmele. Di šoma ka go diriša ditswaki tše di šomago tšeo di ka kgothaletšago go fiša makhura, tša fokotša go bolokwa ga makhura goba tša gatelela kganyogo ya dijo. Go na le mehuta e mmalwa ya diente tša go fokotša boima bja mmele tšeo di lego gona, e nngwe le e nngwe e e-na le mokgwa wa yona o kgethegilego wa go šoma.
Diente tše di fišago makhura .
Diente tše ka tlwaelo di akaretša metswako ya go swana le L-carnitine, yeo e thušago mmele go fetoša makhura go ba maatla. L-carnitine ke selo sa tlhago mmeleng seo se kgathago tema ye bohlokwa go sepetšeng diesiti tša makhura ka gare ga mitochondria, e lego maatla a disele, moo di fišwago bakeng sa matla. Mohuta wo wa go hlaba o kgothaletša mmele go diriša makhura ao a bolokilwego bakeng sa makhura, ka go rialo a fokotša dipeeletšo tša makhura ka kakaretšo.
Diente tšeo di gatelelago kganyogo ya dijo .
tše itšego tša go fokotša boima bja mmele Diente , go swana le tšeo di nago le di- agonist tša di- receptor tša peptide-1 (GLP-1) tšeo di swanago le glucagon, di hlametšwe go thibela maikwelo a tlala. Di- peptide tše di tutuetša mafelo a dijo a bjoko, go fokotša dikganyogo le kganyogo ya go ja ka mo go feteletšego. Ka go laola tekanyo ya tlala, diente tše di thuša batho ka o tee ka o tee go kgomarela dipakane tša bona tša go fokotša boima bja mmele ka ntle le go ikwa ba amogwa goba ba nagana ka dijo ka mehla.
Diente tša go thibela makhura .
Diente tše dingwe di thibela go monywa ga makhura tshepedišong ya go šila dijo, go kgonthišetša gore makhura a manyenyane a bolokwa mmeleng. Mehuta ye ya diente ka tlwaelo e na le metswako yeo e šitišago diensaeme tšeo di ikarabelago ka go thuba makhura, ka go rialo e fokotša go bolokwa ga makhura ka morago ga dijo.
Mahlale a ka morago ga go hlabja ga diente tša go fokotša boima bja mmele .
go šoma gabotse ga . Diente tša go fokotša boima bja mmele di tsemile medu kudu bokgoning bja tšona bja go laola dihomoune tša bohlokwa le ditsela tša metaboliki tšeo di laolago polokelo ya makhura le tekatekano ya matla.
Boost ya Metabolism .
E nngwe ya mabaka a magolo ao a tlaleletšago go šomeng gabotse ga diente tša go fokotša boima bja mmele ke bokgoni bja tšona bja go oketša tekanyo ya metaboliki. Ka go hlohleletša thyroid goba go dira gore di- enzyme tše itšego di šome ka sebeteng, diente tše di oketša bokgoni bja mmele bja go fiša di- kilojoule gaešita le ge di khuditše. Metabolism ye e phagamego e thuša go akgofiša tahlegelo ya makhura, kudukudu mafelong a manganga.
Molawana wa dihomoune .
Dihomoune di kgatha tema e kgolo polokelong ya makhura le go fokotša boima bja mmele. Diente tše dintši tša go fokotša boima bja mmele di hlametšwe go tutuetša dihomoune tše bjalo ka insulin, cortisol le leptin, e lego dibapadi tše bohlokwa go kgoboketšwa ga makhura le taolo ya kganyogo ya dijo. Ka mohlala, ka go laola go kwa ga insulin, diente tša go fokotša boima bja mmele di ka thuša go thibela go bolokwa ga makhura a feteletšego ka morago ga dijo. Go oketša moo, dihomoune tše bjalo ka leptin, tšeo di bontšhago bjoko gore mmele o na le matla a lekanego, di ka kgongwa ke diente tše bakeng sa go kgothaletša maikwelo a go tlala le go thibela go ja kudu.
Tahlegelo ya makhura ye e nepišitšwego .
Sebopego se sengwe se bohlokwa sa go hlaba ga boima bja mmele ke bokgoni bja bona bja go lebiša makhura mafelong a itšego a mmele. Diente tše itšego di lebišitše tlhokomelo go dipeeletšo tša makhura a manganga, kudu-kudu mafelong a bjalo ka mpa, dirope le ditheka, moo makhura a nago le tshekamelo ya go ba yo a lwantšhago kudu mekgwa ya setšo ya go fokotša boima bja mmele. Ka go oketša metabolism ya makhura mafelong a, diente tša go fokotša boima bja mmele di nea ponagalo e betlilwego kudu le e nago le segalo.
Mehola ya diente tša go fokotša boima bja mmele .
Dipoelo tša ka pela .
E nngwe ya dibopego tše di kgahlišago kudu tša go hlaba ga boima bja mmele ke bokgoni bja tšona bja go nea dipoelo tše di akgofilego ka tekanyo e itšego. Ka go se swane le mananeo a setšo a dijo le a go itšhidulla, ao a ka tšeago dibeke goba dikgwedi go tšweletša diphetogo tše di lemogegago, diente tša go fokotša boima bja mmele di ka bontšha dipoelo tše di bonagalago ka nako e kopana kudu. Se se thuša kudu go batho ka o tee ka o tee bao ba swanetšego go fokotša boima bja mmele bjo bo tseneletšego goba bao ba nyakago go tlola leeto la bona la go fokotša boima bja mmele.
Phokotšo ya makhura ye e nepišitšwego .
Le ge maano a kakaretšo a go fokotša boima bja mmele a na le tshekamelo ya go fokotša makhura mmeleng ka moka, diente tša go fokotša boima bja mmele di hlametšwe go lebiša tlhokomelo mafelong a itšego a mathata. Bakeng sa bao ba katanelago go ba le dipeeletšo tša makhura a lefelong leo, tše bjalo ka ditshwaro tša lerato, ditlhora tša dimafene goba makhura a ka tlase ga letsogo, diente tše di ka nea mokgwa o tsepamego kudu wa go lahlegelwa ke makhura.
Boiketlo
Diente tša go fokotša boima bja mmele di bonolo go di laola. Bontši bja bona ba itlhama ka gae, e lego seo se dirago gore e be kgetho e loketšego bakeng sa batho bao ba nago le mekgwa ya bophelo yeo e swaregilego bao ba ka bago ba se na nako ya go etela kliniki goba go itšhidulla kgafetšakgafetša. Bonolo bja tšhomišo le bokgoni bja go tšwela pele ka mediro ya letšatši le letšatši ntle le ditšhitišo tše kgolo di dira gore diente tše e be kgetho ye e kgahlišago go ba bantši.
Ditlamorago tše nnyane tša lehlakore .
Ge di dirišwa bjalo ka tšeo di laetšwego ke setsebi sa tša kalafo, diente tša go fokotša boima bja mmele di na le tshekamelo ya go ba le ditla-morago tše dinyenyane. Bontši bja batho ba ka di diriša ntle le go itemogela dikarabelo tše mpe tše bohlokwa. Le ge go le bjalo, go swana le kalafo efe goba efe, go bohlokwa go latela ditaelo le go boledišana le moabi wa tlhokomelo ya maphelo pele o thoma lenaneo la go hlaba go netefatša polokego ya yona.
E thekga go fokotša boima bja mmele ka nako e telele .
Le ge diente tša go fokotša boima bja mmele di ka go thuša go fihlelela dipoelo tša kapejana, gantši di dirišwa gotee le mokgwa wa go ja dijo tše di leka-lekanego le tša go itšhidulla. Diente di thuša go thoma tshepedišo ya go fokotša boima bja mmele, gomme ka go boloka mokgwa wa bophelo bjo bobotse, batho ka bomong ba ka tšwela pele go tšholla dikhilograma ka nako e telele. Motswako wo wa tahlegelo ya makhura ye e nepišitšwego le mekgwa ye e phetšego gabotse e thuša go boloka dipoelo ge nako e dutše e eya.
Mehuta ya diente tša go fokotša boima bja mmele .
Mehuta ye mmalwa ya diente tša go fokotša boima bja mmele e a hwetšagala, ye nngwe le ye nngwe e nepiša mekgwa ye e fapanego ya tahlegelo ya makhura. A re hlahlobeng tše dingwe tša dikgetho tše di tumilego kudu:
Diente tša Lipotropic .
Diente tša lipotropic di na le motswako wa di-amino acid, dibithamine le diminerale tšeo di šomago gotee go kgothaletša go senyega ga makhura le go oketša metabolism. Ditswaki tše di tlwaelegilego kudu tša diente tše ke methionine, inositol, choline le bithamine B12. Diphepo tše di thuša tshepedišo ya sebete le go tloša makhura, mola B12 e godiša maemo a maatla le go fokotša go lapa.
Diente tša Gonadotropin ya Gonadotropin (HCG) ya batho .
Diente tša HCG gantši di šomišwa ka kopanyo le dijo tša dikhaloriki tša fase go tšwetša pele go fokotša boima bja mmele. Hormone HCG, yeo e tšweleditšwego ka tlhago nakong ya boimana, go dumelwa gore e thuša mmele go thuba makhura mola o boloka boima bja mešifa. Le ge HCG e bontšhitše go šoma gabotse mo go itšego go fokotšegeng ga boima bja mmele, tšhomišo ya yona e swanetše go hlokomelwa ka kelohloko, ka ge e ka ba le ditlamorago ge e sa šomišwe gabotse.
Diente tša GLP-1 .
Bjalo ka ge go boletšwe pejana, diente tša GLP-1 (glucagon-like peptide-1) di hlametšwe go fokotša kganyogo ya dijo le go laola swikiri ya madi. Ka go ekiša ditla-morago tša homoune ya tlhago, diente tša GLP-1 di thuša go laola tlala le go kaonefatša go kwa ga insulin. Diente tše di bontšhitšwe e le tše di šomago kudu go kgothaletšeng go fokotša boima bja mmele bakeng sa batho bao ba nago le go nona kudu goba bolwetši bja swikiri.
Diente tša go ntšhwa ga makhura .
Diente tša go ntšhwa ga makhura, goba kalafo ya mesotherapy, di akaretša go hlaba tharollo ya go phatlalatša makhura ka go lebanya mafelong ao a nago le mathata. Thekniki ye e šomišwa go nepiša dipeeletšo tše nnyane tša makhura tšeo di ka se arabelego gabotse dijong le go itšhidulla. Le ge diente tša go ntšhwa ga makhura di šoma gabotse bakeng sa go dira di- contour tša mmele, ka tlwaelo di dirišetšwa merero ya go ikgabiša go e na le go fokotša boima bja mmele kudu.
Go kgetha ente ya maleba ya go fokotša boima bja mmele .
Ka mehuta e fapa-fapanego ya diente tša go fokotša boima bja mmele tšeo di lego gona, go bohlokwa go kgetha yeo e swanetšego kudu dinyakwa tša gago ka noši le dipakane. Go boledišana le moabi wa tlhokomelo ya maphelo go bohlokwa go bona kgetho ye e swanetšego kudu bakeng sa mohuta wa gago o itšego wa mmele, histori ya tša kalafo le dipakane tša go fokotša boima bja mmele. Seprofešenale se ka thuša go rulaganya leano la kalafo leo le tlago go tšweletša dipoelo tše kaone mola se fokotša kotsi ya ditlamorago tše mpe.
Mafetšo
Diente tša go fokotša boima bja mmele di ipontšhitše e le mokgwa wo o šomago gabotse le wo o lebantšwego bakeng sa go fokotša makhura, go thuša batho ka o tee ka o tee go fihlelela sebopego sa bona sa mmele seo ba se nyakago. Ka go godiša ditshepedišo tša tlhago tša go fiša makhura a mmele, go laola tlala le go kgothaletša metabolism, diente tše di ka nea kgothatšo go bao ba katanelago makhura a manganga. Le ge e se selo seo se tšeago legato la go ja dijo tše di phetšego gabotse le go itšhidulla, ba nea sedirišwa sa tlaleletšo sa go fokotša boima bja mmele seo se ka thušago batho ka o tee ka o tee go fihlelela dipoelo tše di akgofilego le tše di nepagetšego. Bjalo ka mehleng, go bohlokwa go šoma le setsebi sa tlhokomelo ya maphelo go netefatša tšhomišo ye e bolokegilego le ye e šomago gabotse ya diente tša go fokotša boima bja mmele , go bula tsela bakeng sa wena yo a phetšego gabotse le yo a itshepago kudu.
Dipolelo tše di botšišwago gantši .
Q1: Diente tša go fokotša boima bja mmele ke eng?
Diente tša go fokotša boima bja mmele ke dikalafo tša tša kalafo tšeo di neago ditswaki tše di šomago ka go lebanya mmeleng bakeng sa go kgothaletša go lahlegelwa ke makhura, go fokotša kganyogo ya dijo le go godiša metabolism. Di hlametšwe go nepiša mafelo a itšego a makhura le go thuša batho ka o tee ka o tee go fokotša boima bja mmele ka mo go atlegilego kudu.
Q2: Na diente tša go fokotša boima bja mmele di bolokegile?
Ge di dirišwa ka mo go nepagetšego le ka tlase ga tlhokomelo ya setsebi sa tlhokomelo ya tša maphelo, diente tša go fokotša boima bja mmele ka kakaretšo di šireletšegile. Go bohlokwa go latela ditlhahlo tše di laetšwego le go boledišana le ngaka pele o thoma lenaneo le ge e le lefe la go hlaba.
Q3: Diente tša go fokotša boima bja mmele di tšea nako e kaaka’ng go ya mošomong?
Nako yeo e tšewago go bona dipoelo go tšwa go diente tša go fokotša boima bja mmele e fapana go ya ka mohuta wa go hlaba le karabelo ya motho ka noši ya kalafo. Batho ba bangwe ba ka lemoga dipoelo ka dibeke tše sego kae, mola ba bangwe ba ka tšea nako e telele go bona diphetogo tše dikgolo.
Q4: Na diente tša go fokotša boima bja mmele di ka thuša ka makhura a manganga?
Ee, diente tša go fokotša boima bja mmele di šoma kudu go lebišeng mafelong a mantši a makhura a manganga, a bjalo ka mpa, dirope le ditheka, tšeo di ka bago di sa arabele gabotse mekgweng ya setšo ya go fokotša boima bja mmele.
Q5: Na diente tša go fokotša boima bja mmele ke tharollo ya sa ruri?
Diente tša go fokotša boima bja mmele di ka nea dipoelo tše di swarelelago ge di kopantšwe le mokgwa wa bophelo bjo bobotse, go akaretša le dijo tše di leka-lekanego le go itšhidulla ka mehla. Lega go le bjalo, ka ntle le diphetogo tše tša mokgwa wa bophelo, dipoelo e ka no se be tša sa ruri.
