Glutathione , yeo gantši e bitšwago 'master antioxidant,' e tšweletšwa ka tlhago mmeleng wa motho gomme e kgatha tema ye bohlokwa bophelong bjo bobotse bja disele. Lega go le bjalo, mabaka a mehleng yeno a mokgwa wa bophelo, tšhilafalo le dijo tše mpe di ka fokotša tekanyo ya glutathione, e lego seo se kgomago bophelo bjo bobotse ka kakaretšo. Gare ga mekgwa ye e fapanego ya go godiša maemo a glutathione, diente di thomile go tuma kudu ka lebaka la go šoma gabotse ga tšona le dipoelo tša ka pela. Eupša ke mehola efe e itšego yeo diente tša glutathione di e neago?
Diente tša glutathione di fa tsela ye e loketšego le ye e šomago gabotse ya go godiša antioxidant ye ya bohlokwa mmeleng, di fa mohuta wa mehola go tšwa go maphelo a letlalo ao a kaonafetšego go ya go bophelo bjo bobotse bja kakaretšo bjo bo kaonafetšego.
Go phadima ga letlalo le go lwantšha botšofadi .
E nngwe ya mehola yeo e nyakegago kudu ya diente tša glutathione ke mafelelo a tšona letlalong. Di tsebja ka dithoto tša tšona tša go se be le letlalo, diente tše di ka thuša go thuba melanin, e lego mmala wo o ikarabelago ka mmala wa letlalo. Ka baka leo, batho ba bantši ba diriša diente tša glutathione go fihlelela letlalo le le bofefo le la segalo se se lekanego. Eupša mehola e feta go fo ba go fokotša letlalo. Dithoto tše maatla tša antioxidant tša Glutathione di ka lwantšha kgatelelo ya oxidative, go fokotša maswao a botšofadi go swana le megokolodi le mela ye mebotse. Ka go senya di- free radical, diente tša glutathione di ka thuša go boloka letlalo la bofsa le le phadimago.
Batho gantši ba lemoga kaonefatšo ya sebopego sa letlalo la bona le go hlaka dibeke feela ka morago ga go thoma diente. Go oketša moo, di- antioxidant tšeo di lego ka gare ga glutathione di ka fokotša mafelelo a mahlasedi a kotsi a UV letlalong, ka go rialo tša thibela tshenyo le go tšofala gape. Ga se selo se se sa tlwaelegago gore batho ka o tee ka o tee ba bege go phadima ga tlhago, mo go phetšego gabotse ka morago ga go fetša lelokelelo la diente tša glutathione.
Go ntšhwa ga mpholo le thekgo ya masole a mmele .
Glutathione e bohlokwa bakeng sa ditshepetšo tša mmele tša go ntšha mpholo mmeleng. E kgomarela mpholo, ditšhipi tše boima le dilo tše dingwe tše kotsi, e nolofatša go tlošwa ga tšona mmeleng. Phello ye ya go ntšha mpholo e ka tlaleletša go šomeng ga sebete mo go kaonefaditšwego, ka ge sebete se ithekgile kudu ka glutathione bakeng sa go ntšha mpholo. Kudu-kudu bakeng sa batho bao ba lego boemong bjo bo phagamego bja mpholo—go swana le bakgogi goba bao ba dulago mafelong ao a šilafetšego—diente tša glutathione di ka dira phapano e kgolo bophelong bjo bobotse ka kakaretšo.
Go feta moo, glutathione e kgatha tema go matlafatšeng tshepedišo ya go lwantšha malwetši. Ka go godiša mošomo wa disele tša go lwantšha malwetši, e ka thuša mmele go thibela ditwatši le malwetši ka mo go atlegilego kudu. Diente tša ka mehla tša glutathione di ka ba le mohola go batho bao ba nago le ditshepedišo tše di fokolago tša go lwantšha malwetši goba bao ba babjago gantši, ba thuša go fola ka pela le tlhokomelo e kaone ya tša maphelo ka kakaretšo.
Maemo a kaonafetšego a maatla le tshepedišo ya diatleletiki .
Batho ba bantši ba bega gore ba itemogela tekanyo e phagamego ya matla le go lapa kudu ka morago ga go amogela ka mehla . Diente tša Glutathione . Ka ge glutathione e le bohlokwa bakeng sa go šoma ga mitochondrial—di-powerhouse tša disele—e thuša go tšweletšeng ATP, e lego tšhelete ya motheo ya matla a mmele. Tšweletšo ya ATP ye e kaonafaditšwego e ka feletša ka go oketša maatla, go dira gore mediro ya letšatši le letšatši e be bonolo le go laolega.
Go bo-ramabelo le bao ba nago le mokgwa wa bophelo wa mafolofolo, diente tša glutathione di ka nea mehola e oketšegilego. Ka go fokotša kgateletšego ya oxidative le go lapa ga mešifa, glutathione e ka kaonefatša go šoma ga diatleletiki le kgotlelelo. Dinako tša go fola ka lebelo le go opa ga mešifa ka morago ga go itšhidulla ka morago ga go itšhidulla ke dipoelo tšeo di begwago ka mo go tlwaelegilego, e lego seo se dumelelago batho ka o tee ka o tee go boloka dithulaganyo tše dikgolo tša tlwaetšo ka ditšhitišo tše sego kae.
Bophelo bjo bobotse bja temogo le go hlaka ga monagano .
Mehola ya Glutathione e atologela bjokong, e nea thekgo ya temogo le go hlaka ga monagano. Kgateletšego ya oxidative ke selo se se tsebjago go tšweletšong ya malwetši a go senyega ga ditšhika a go swana le Alzheimer’s le Parkinson. Ka go fokotša tshenyo ya oxidative bjokong, glutathione e ka thuša go šireletša kgahlanong le maemo a le go kgothaletša bophelo bjo bobotse bja nako e telele bja temogo.
Go oketša moo, batho ba bantši bao ba hwetšago diente tša glutathione ba bega gore ba itemogela go tsepamiša kgopolo gakaone, go gopola mo go bogale le maikwelo a kaonefaditšwego. Se se ka bakwa ke tema ya Glutathione go fokotšeng go ruruga le go thekga mošomo wa neurotransmitter. Mošomo wa temogo wo o godišitšwego le go hlaka ga monagano di ka ama kudu tšweletšo ya letšatši le letšatši le boleng bja bophelo ka kakaretšo.
Thekgo ya maemo a sa folego .
Diente tša glutathione le tšona di ka nea thekgo bakeng sa go laola maemo a sa folego. Malwetši a bjalo ka bolwetši bja swikiri, kankere le malwetši a go itšhireletša ga mmele gantši a tla le kgateletšego e oketšegilego ya oxidative le go ruruga. Ka go godiša maemo a antioxidant, diente tša glutathione di ka thuša go fokotša ditlamorago tše le go kaonafatša taolo ya kakaretšo ya maemo a.
Ka mohlala, nyakišišo e bontšhitše gore glutathione e ka thuša go fokotša tekanyo ya swikiri ya madi go balwetši ba bolwetši bja swikiri ka go kaonefatša go kwa ga insulin. Go balwetši ba kankere, dithoto tša Glutathione tša go ntšha mpholo di ka thuša go fokotša ditlamorago tša kalafo ya dikhemikhale, mola bokgoni bja yona bja go godiša boitshireletšo bja mmele bo ka thekga bophelo bjo bobotse ka kakaretšo nakong ya kalafo. Balwetši bao ba nago le malwetši a go itšhireletša ga mmele le bona ba ka hwetša kimollo ka ge glutathione e fokotša go ruruga, e lego seo se ka lebišago go phatlogeng mo go sego kae le go laola malwetši gakaone.
Mafetšo
Diente tša glutathione di nea bontši bja mehola, go tloga go godišeng bophelo bjo bobotse bja letlalo le maswao a go lwantšha a botšofadi go ya go go thekga go tlošwa ga mpholo le go godiša tshepedišo ya go lwantšha malwetši. Maemo a kaonafetšego a maatla, maphelo a temogo, le thekgo ya maemo a go se fole a tšweletša gape go fetofetoga ga antioxidant ye ye maatla. Ka lebaka la mehola ye ya go fapafapana, go molaleng gore ke ka lebaka la eng diente tša glutathione di kgoboketša tlhokomelo lefaseng la maphelo le bophelo bjo bobotse. Ge e ba o nagana go tsenya glutathione ka gare ga lenaneo la gago la maphelo, boledišana le setsebi sa tlhokomelo ya maphelo go bona mokgwa wo mokaone wa dinyakwa tša gago tše di kgethegilego.
FAQ .
1. Na diente tša glutathione di bolokegile?
Ee, diente tša glutathione ka kakaretšo di lebelelwa e le tše di šireletšegilego ge di newa ke setsebi sa tlhokomelo ya tša maphelo seo se nago le bokgoni.
2. Ke swanetše go hwetša diente tša glutathione gakae?
Kgafetšakgafetša ya diente e ka fapana, eupša batho ba bantši ba kgetha diente tša beke le beke go boloka maemo a mabotse kudu.
3. Na diente tša glutathione di ka thuša go fokotša boima bja mmele?
Le ge e se yeo e reretšwego go fokotša boima bja mmele ka go lebanya, dithoto tša go ntšha mpholo tša Glutathione di ka thekga mošomo wa metaboliki le bophelo bjo bobotse ka kakaretšo, tšeo di ka thušago go laola boima bja mmele.
4. Na diente tša glutathione di na le ditlamorago le ge e le dife?
Bontši bja batho ba kgotlelela diente tša glutathione gabotse, eupša ba bangwe ba ka ba le ditlamorago tše nnyane go swana le mašobana a letlalo goba ditaba tša tšhilo ya dijo.
5. Nka bona dipoelo ka pela gakaakang go tšwa go diente tša glutathione?
Dipoelo di a fapana, eupša batho ba bantši ba thoma go lemoga mehola ya go swana le maphelo a letlalo a kaonafetšego le maemo a go oketšega a maatla mo dibekeng tše mmalwa tša go hlabja ka mehla.
